Salomoninsolmuja tuubiin

Syksyisin alkavat villalangat houkuttaa. En ole niinkään kutoja, kuin virkkaaja. Bravuurini ovat tuubi- ja hartiahuivit. Eniten käytän ihan klassista Seitsemän Veljestä-sukkalankaa ja numero kuuden virkkuukoukkua. Koukku taitaa olla äidin vanha jostain 1950-luvun lopulta ja minulle kovin rakas. Nämä tuubihuivit ovat syntyneet ihan muutamassa illassa kahdesta kerästä lankaa. Virkkasin nämä jo viime talvena, mutta viimeistely jäi tekemättä. Nyt sain langanpäät siistittyä ja huivit voi ottaa käyttöön. Toisen tosin annan lahjaksi.

Huivit on virkattu salomoninsolmuilla, joiden tekemisen opin itse Youtubesta katsomalla. Idean koko solmusta sain netistä kuvia surfaamalla, kun etsin harvaa virkkuuneulosta. Solmut ovat nopeita tehdä ja tärkeintä on tehdä silmukoista isoja. Työ edistyy sukkelaan ja lopuksi huivin päät virkataan vain piilosilmukoilla yhteen tuubiksi. Pidän pitkistä huiveista, jotka saa vaikka kolmeen löysähköön kertaan kaulan ympärille. Nämä huivit ovat myös näyttäviä asusteita vaikka villapaidan, tai toppaliivin kaveriksi. Toinen huivi on väriltään nimeltä usva ja toinen klassinen viininpunainen. Jostain syystä tuo "kasariväri" pitää minua otteessaan jo toista syksyä.