Lupasin auttaa kalusteasioissa vaaria, hänen muuttaessaan palvelutaloon asumaan. Budjetti on pieni, mutta sehän on usein haasteista mukavinta, sillä silloin luovuus kukkii ihan tosissaan.
Surffasin tarjonnan tori.fi:ssä ja lähdin rakentamaan kokonaisuutta. Aloitin ruokapöydästä. Löysin 70-luvun ruskean ruokapöydän ja neljä tuolia hintaan 20€. Setti oli priimakunnossa, eivätkä tuolitkaan olleet löystyneet mistään kohtaa. Retrohenkinen tyyli sopii myös hyvin sen takia, että vaarin kodissa on aina ollut paljon tummaa puuta. Hänellä on ehkä kotoisampi fiilis tutuntyyppisten huonekalujen keskellä.
Haastavinta oli löytää sopiva väri ja kangas istuimiin, sillä olen kovin mieltynyt maalaisromantiikkaan, enkä juurikaan omista mitään retrohenkistä. Löysin kuitenkin penkoessani kangasvarantoani tuttavan vanhan verhonpätkän, joka riitti juuri ja juuri istuinosien päällystämiseen. Itse päällystäminen oli helppoa ja nopeaa sinkiläpistoolin avulla. Ja raikasta tuli.
Nyt jatkan projektia kasaamalla muuta tarpeellista, ja jos jotain päivittämisen arvoista ilmenee, kirjoittelen niistä sitten erikseen. Pahoittelut allaolevien kuvien taustahässäköistä. Otin kuvat kiireessä räpsimällä ihan muuhun tarkoitukseen.
Ai niin ja jokin viikko sitten istuttamani keltaisen paprikan siemenet ovat itäneet. Saas nähdä saanko pidettyä ne hengissä niin pitkään, että voin siirtää ne ulos kasvamaan.
Käsillä tekemisen juhlaa, pienen budjetin tuunailua ja tyhjästä nyhjäämistä. Siinä arkeni iloja ja eloni ehtoja. Samalla, kun pidän portfoliota tekemisistäni, jaan parhaat reseptini, niksini ja kirpputorikokemukseni niistä kiinnostuneille. Onnellisia ovat ne, jotka tuntevat ideoiden kutkutuksen, suunnittelun ihanuuden ja kihelmöivät kädet.
maanantai 26. tammikuuta 2015
perjantai 16. tammikuuta 2015
Minibudjetin astiakaappi
Minimalistin vikaa ei minusta valitettavasti löydy, enkä oikeastaan halua tilannetta edes muuttaa. Astiat ja keittiötarvikkeet vaan ovat niin ihania. Tästä syystä olohuoneen vitriini ei enää riittänyt, ja kulmassa oleva pieni senkin tyyppinen oli liian pieni. Niinpä aloin mietiskelemään millaisen astiakaapin voisin hankkia minibudjetilla. Toinen ongelma oli kuljetus eli meillä ei ole käytössämme peräkärryä, tai pakettiautoa. Eli kaluste piti pystyä sovittamaan citymaasturini takaosaan, kun penkit kaadetaan.
Surffailin tori.fi:ssä ja hinnat olivat yllättävän kalliita. Ja melamiinista halpaversiota en halunnut ajatellakaan. Sitten löysin ruman mäntyisen, mutta kahdessa osassa oleva kaappi-hylly-yhdistelmän 15€. Ajelin hakemaan huonekalun töiden päätteeksi Kauniaisista ja pääsin pian maalaamaan. Bauhausista hain litran purkin maalia ja uudet vetimet. Niihin meni n. 50€.
Käytin pohjamaalina Otexia. On tosi hyvä maali ja sitä oli kotona valmiina, mutta haisee kyllä tosi pahalta. Pakkelointiin käytin Lakkakittiä. Pintamaalina käytin Helmi-maalia, jota jatkoin Pika-Teholla, jota oli kaapissa jäljellä. Helmi oli sen verran kallista, etten raaskinut ostaa, kuin litran purkin. Ei ehkä täysin ideaali yhdistelmä, mutta olen tyytyväinen jälkeen. Aavistuksen rouhea, mutta kaunis mattapinta.
Toiveenani oli saada lasiosiin kanaverkkoa, jota sain ilmaiseksi tuttavaltani, mutta lasit olivat niin lujassa, etten uskaltanut niitä irroittaa, edes lasiveitsellä. Niinpä tyydyin maalaamaan, vaihtamaan vetimet metallisiin ja koristelemaan itse tehdyllä sapluunalla kippioven. Lopuksi spraymaalasin vielä kolme kattokoukkua valkoisiksi ja kiinnitin ne kippioven alapuolelle kermakkoja varten. Olen lopputulokseen todella tyytyväinen.
Surffailin tori.fi:ssä ja hinnat olivat yllättävän kalliita. Ja melamiinista halpaversiota en halunnut ajatellakaan. Sitten löysin ruman mäntyisen, mutta kahdessa osassa oleva kaappi-hylly-yhdistelmän 15€. Ajelin hakemaan huonekalun töiden päätteeksi Kauniaisista ja pääsin pian maalaamaan. Bauhausista hain litran purkin maalia ja uudet vetimet. Niihin meni n. 50€.
Käytin pohjamaalina Otexia. On tosi hyvä maali ja sitä oli kotona valmiina, mutta haisee kyllä tosi pahalta. Pakkelointiin käytin Lakkakittiä. Pintamaalina käytin Helmi-maalia, jota jatkoin Pika-Teholla, jota oli kaapissa jäljellä. Helmi oli sen verran kallista, etten raaskinut ostaa, kuin litran purkin. Ei ehkä täysin ideaali yhdistelmä, mutta olen tyytyväinen jälkeen. Aavistuksen rouhea, mutta kaunis mattapinta.
Toiveenani oli saada lasiosiin kanaverkkoa, jota sain ilmaiseksi tuttavaltani, mutta lasit olivat niin lujassa, etten uskaltanut niitä irroittaa, edes lasiveitsellä. Niinpä tyydyin maalaamaan, vaihtamaan vetimet metallisiin ja koristelemaan itse tehdyllä sapluunalla kippioven. Lopuksi spraymaalasin vielä kolme kattokoukkua valkoisiksi ja kiinnitin ne kippioven alapuolelle kermakkoja varten. Olen lopputulokseen todella tyytyväinen.
maanantai 5. tammikuuta 2015
Tähtiä oksille
Ajattelin hakea metsästä rujoja koivunoksia lasivaasiin olohuoneen pöydälle. Jotakin ne kuitenkin kaipaavat koristeeksi. Tähdet tulivat jostain mieleeni. Niinpä leikkelin paksusta pakkauskartongista viisisakaraisia tähtiä, jotka rei'itin ja maalasin sormivärillä mustaksi molemmin puolin. Lopuksi kiinnitin musta-valkoista narua ripustimiksi. Simppeliä, kaunista ja ilmaista. Pakkauspahvia saan työpaikkani varastosta, kun pelastan sitä roskiksesta ja pakkausnaru on kukkapaketista säästettyä. Näitä tähtiä voi myös käyttää lahjapaketteihin koristeeksi tai vaikkapa lasipurkin kaulaan roikkumaan.
lauantai 3. tammikuuta 2015
Tuolien uudet kankaat
Tarkoitukseni on muuttaa olohuoneemme pikku hiljaa musta-valko-harmaaksi. Trendimielessä ehkä vähän passee, mutta olen tällaista hitaasti trendeihin syttyvää sorttia, joten ei haittaa. Ruokailutila on olohuoneen yhteydessä, joten tapetoin yhden seinänpätkän jo aiemmin syksyllä musta-valkokuvioisella tapetilla omaksi kokonaisuudeksi. Nyt jatkoin teemaa päällystämällä kulahtaneet tuolien istuimet uudella musta-valkoisella kankaalla. Tein sanomalehdestä kaavan, leikkasin palat harkkosaksilla muotoon ja kiinnitin sinkiläpistoolilla pohjalevyyn. Lopuksi suihkutin päälle kaksi kerrosta tekstiilisuoja-ainetta, joka ehkäisee likaantumista ja tekee pinnasta nesteitä hylkivän. Pieni, helppo ja halpa keino muuttaa isosti ilmettä.
torstai 1. tammikuuta 2015
Verhon sivutuotteina
Ompelin valelaskoskapan mieheni tyttären uuteen keittiöön raikkaasta mustavalkoisesta Marimekon kankaasta. (Kapasta kuva myöhemmin, kun se päätyy ikkunaan.). Kangasta jäi vähän yli ja ompelin siitä sitten kaksi patalappua ja roskapussipussukan. Patalapuissa on kädenmentävä tasku, jolloin sitä voi käyttää patakintaan lailla. Roskispussukan voi kiinnittää vaikka keittiönkaapin oven kahvaan. Kätevää ja kivan näköistä.
Kahvimyllyn onnellinen omistaja
Halusin vielä kertoa, että tämä vempele on saanut minut tässä viime aikoina hyvin onnelliseksi. Kyseessä on kahvimylly, jonka olen omistanut jo 14 vuotta. Se tuli miehen mukana muuttaessamme aikoinaan yhteen. Harmi vaan, etten tiedä sen tarinaa.
Mylly on ollut keittiön hyllyllä koristeena kaikki nämä vuodet. Vasta nyt hoksasin testata sen toimivuutta, kun sain töistä pussillisen näytteiksi tulleita tummapaahtoisia kahvinpapuja. Pavut sisään ja veivaamaan. Lokerosta saa purut käyttöön. Tuksu on mieletön ja maku aivan mahtava. Näin on ihana aloittaa viikonloppuaamu lenkin jälkeen.
Suosittelen kaikille hyvän kahvin ystäville lämpimästi!
Mylly on ollut keittiön hyllyllä koristeena kaikki nämä vuodet. Vasta nyt hoksasin testata sen toimivuutta, kun sain töistä pussillisen näytteiksi tulleita tummapaahtoisia kahvinpapuja. Pavut sisään ja veivaamaan. Lokerosta saa purut käyttöön. Tuksu on mieletön ja maku aivan mahtava. Näin on ihana aloittaa viikonloppuaamu lenkin jälkeen.
Suosittelen kaikille hyvän kahvin ystäville lämpimästi!
Ensimmäisen päivän skonssit
Olen jo aiemmin todennut, etten pidä ruuan pois heittämisestä. Siksi pyrin käyttämään kaiken hyödyksi. Tottakai pilaantunut menee roskiin, mutta sellaista meillä tapahtuu hyvin harvoin.
Nyt kun jouluna on tullut syöpöteltyä, maistuvat ruokaisat salaatit mainioilta ja niiden kaveriksi on kiva leipoa lämpimäisiä.
Tämän helpon skonssireseptin olen napannut aikanaan jostain nettisivulta ja on tosi hyvä. Ja taikinaan voi upottaa rahkan, viilin, piimän, jugurtin jämät. Meiltä löytyi yksi pari päivää vanha viili, jonka käytin tähän. Hapanmaitotuotteita voi hyvin käyttää vielä parasta ennen-päiväyksen ylikin. Toki aina kannatta tuksuttamalla tarkistaa, onko tuote käyttökelpoista.
8dl vehnäjauhoja
1,5 rkl (kyllä näin paljon) leivinjauhetta
2 rkl sokeria
1,5 tl suolaa
100g voita
4 dl piimää tai esim. 2 dl viiliä+2 dl maitoa
Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. Sekoita mukaan perheä rasva, jolloin seoksesta tulee ryynimäistä. Lisää piimä tai viili ja maito. Sekoita tasaiseksi. Laita leivinpaperilla peitetylle pellille kaksi kekoa. Tasoita lättänöiksi pyörylöiksi jauhojen avulla. Leikkaa kiekko veitsellä painaen neljään osaan ja pistele reikiä. Paista 200 asteessa keskitasolla n. 15-20 min, kunnes kullanruskeita. Parhaita lämpiminä ihan sellaisenaan. Voidaan tarjota myös voin tai hillon kera.
Salaattia tehdessä käteen jäi paprikansiemeniä. Istutin niitä joutessani ruusukahvikuppeihin, joita olen haalinut kirpparilta haaveissa olevaa huvimajaa varten. Saa nähdä, itävätkö. Mukana myös jo viikon verran idätyksessä ollut avocadon kivi. Kyllä puutarhakausi selvästi jo siintää mielessä.
Nyt kun jouluna on tullut syöpöteltyä, maistuvat ruokaisat salaatit mainioilta ja niiden kaveriksi on kiva leipoa lämpimäisiä.
Tämän helpon skonssireseptin olen napannut aikanaan jostain nettisivulta ja on tosi hyvä. Ja taikinaan voi upottaa rahkan, viilin, piimän, jugurtin jämät. Meiltä löytyi yksi pari päivää vanha viili, jonka käytin tähän. Hapanmaitotuotteita voi hyvin käyttää vielä parasta ennen-päiväyksen ylikin. Toki aina kannatta tuksuttamalla tarkistaa, onko tuote käyttökelpoista.
8dl vehnäjauhoja
1,5 rkl (kyllä näin paljon) leivinjauhetta
2 rkl sokeria
1,5 tl suolaa
100g voita
4 dl piimää tai esim. 2 dl viiliä+2 dl maitoa
Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään. Sekoita mukaan perheä rasva, jolloin seoksesta tulee ryynimäistä. Lisää piimä tai viili ja maito. Sekoita tasaiseksi. Laita leivinpaperilla peitetylle pellille kaksi kekoa. Tasoita lättänöiksi pyörylöiksi jauhojen avulla. Leikkaa kiekko veitsellä painaen neljään osaan ja pistele reikiä. Paista 200 asteessa keskitasolla n. 15-20 min, kunnes kullanruskeita. Parhaita lämpiminä ihan sellaisenaan. Voidaan tarjota myös voin tai hillon kera.
Salaattia tehdessä käteen jäi paprikansiemeniä. Istutin niitä joutessani ruusukahvikuppeihin, joita olen haalinut kirpparilta haaveissa olevaa huvimajaa varten. Saa nähdä, itävätkö. Mukana myös jo viikon verran idätyksessä ollut avocadon kivi. Kyllä puutarhakausi selvästi jo siintää mielessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)