sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Vaahtokarkin vaaleanpunaista

Meillä tytöillä on omat huoneet, mutta ovat halunneet silti nukkua yhdessä Fionan huoneessa. Nyt Fionakin alkaa olemaan eskari-ikäinen ja valmis nukkumaan "isojen tyttöjen" sängyssä. Hankin hänelle samanlaisen rautasängyn, kuin Vivianilla Tori.fi:stä jo vuosi sitten. Vivianin sänky on oma vanha nuoruusaikainen sänkyni ja onnistuin löytämään Fionalle siis käytettynä samanlaisen rungon. Haluan kesän aikana tehdä heille Amerikkalaistyylisen huoneen, missä on kaksi samanlaista sänkyä ja samanlaiset yöpöydät.

Ostin heille jo viime syksynä kivat yöpöydät tuunattavaksi, mutta ne olivatkin ihan liian matalat. Onnekseni bongasin "annetaan"-palstalta kaksi roskistuomion saanutta yöpöytää eilen aamulla ja pelastin ne heti meille.

Pesin pinnat ja maalasin ensimmäisen kerroksen Ote-Pohjalla. Sitten vetelin kolme kerrosta vaahtokarkin vaaleanpunaista Empireä, jota oli jäänyt parin vuoden takaisesta projektistani puoli purkillista. Maalipurkki oli jo kuivumaan päin, mutta sain sen pelastettua kuorimalla pinnan ja laimentamalla tärpätillä. Ei mennyt hukkaan sekään. Lopuksi kiinnitin musta-valkoraidalliset veikeät vetimet, jotka olivat roikkuneet laatikossani jo vuosia.

Eli ilmaista hyödyntäen, sekä jämiä käyttäen ja ideoita miettien, nämä yöpöydät maksoivat tasan nolla euroa.

Olen niihin vallan ihastunut ja kun tässä ehdin, lähden sisustamaan tyttöjen huonetta ja laittelen siitä aikanaan sitten kuvia.

Toisen romu on toisen aarre, kyllä se niin menee!






perjantai 26. kesäkuuta 2015

Sadepäivän purkit

Sateinen kesä on ollut omiaan askartelujuttuihin. Kun vein viimeksi pieniä purnukoita lasinkeräykseen, oli säiliö lähes täysi. Päällä töröttivät kaksi lasista kurkkupurkkia, johon toiseen löytyi kansikin. Kyllä sitä ihminen ilahtui kovin ihan perus lasipurkeista.

Pesin purkit ja poistin liimat tärpätillä. Maalasin sabluunalla kylkiin sydämet ja numerot. Valmiit purkit menevät askarteluhuoneeseen, toinen napeille ja puuhelmille. Kanneton sai vielä kangashupun, jonka olin ostanut joskus jostain.


maanantai 8. kesäkuuta 2015

Keitosta sämpylöiksi

Teen usein kasvissosekeittoa töihin lounaaksi. Laitan keittoon kaikki nahistuneet vihannekset ja joskus jotain hedelmääkin, kuten omenaa. Lorautan myös tilkan kermaa. Joskus keittoa tulee kuitenkin sen verran paljon, että ihan neljää päivää en jaksa sitä syödä, lapset ja mies kun eivät siitä piittaa. Silloin saatan pakastaa osan, tomaattikeiton voi käyttää pizzan pohjalle tomaattikastikemaisesti, tai sitten leipoa sämpylöiksi. Tässä ihan tavallinen kasvissosekeitto näiden sämpylöiden pohjana. Tulee muuten hitsin hyviä!

Näissä on:
5dl sosekeittoa
1dl vettä
Vajaa puoli palaa hiivaa
0,5tl suolaa
3rkl oliiviöljyä
1rkl sokeria
2dl kaurahiutaleita
Vehnäjauhoja näppituntumalla ehkä noin 8dl

Lämmitin keiton ja veden, murensin hiivan, lisäsin sokerin, suolan ja öljyn. Lopuksi hiutaleet ja jauhoja hissukseen, kunnes taikina on sopivan löysää. Nostatus n.tunnin verran, jauhojen lisäys, leivonta sämpylöiksi, 30min kohotus ja uuniin 175 asteeseen n. 15-20 min. Taikinasta tuli 12 sämpylää.

Kuvassa myös uusi ihana mittakannuni, jonka ostin peräti uutena ja täyteen hintaan Koiramäen Pajutallista viime lauantaina.

Sämpylöissä on kaunis kultainen väri


keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Neiti Fionan kioski

Nuorimmainen pitää huomenna kaverisynttärit ja niiden pitämisessä tuli vähän kiire ennenkuin kaikki kaverit lähtevät kesälaitumille. Äiti oli nyt vähän väsynyt, sillä nämä olivat parin viikon sisään jo kolmannet lastensynttärit, joita järjestin. Kaikki kolme lastamme ovat syntyneet ajankohtaan nähden peräkkäin. En silti halunnut, että pikku prinsessamme kokisi synttärinsä vähäpätöisinä, joten mietin, mikä olisi äidille helppoa ja lapsille hauskaa. Tempaisin Fionalle kioskin pöydän, pöytäliinan ja kulhojen avulla. Ruskeat paperipussit olen joskus pelastanut jostain ja punaisella kauhalla käy pussiin latominen. Nyt vaan toivon, että maltti säilyy, eikä kukaan syö makeaa mahan täydeltä. Juhlapöydän tarjoilu onkin sitten suolapala-painotteinen.