Hei muruset!
Tämä blogi on ollut hiljaisuudessa syystä, että olen aloittanut Iltalehden Lifestyle-bloggaajana. En aio tätäkään blogia hylätä, mutta toistaiseksi keskityn tuohon uuteen blogiini. Siihen pääsee kurkkaamaan tästä linkistä:
http://blogit.iltalehti.fi/satu-rantanen/2017/03/25/pastellivareja-paasiaiseen/
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
Satu
lauantai 25. maaliskuuta 2017
sunnuntai 26. helmikuuta 2017
Sanomalehti pom pomit
Vivian oli ostanut taskurahoillaan Sinooperistä pari silkkipaperista pom pomia, joita autoin "kasaamaan". Tästä jäikin kimmoke ja paremman materiaalin puutteessa päädyin kokeilemaan sanomalehteä pom pom-materiaaliksi.
Revin ensin 8 sivua sanomalehdestä. Huolittelin revityt reunat leikkaamalla ja laitoin sivut päällekäin.
Vekitin n. 3cm leveitä vekkejä lyhyeltä sivulta ylös asti. Sidoin vekkinipun keskeltä ja pyöristin päät saksilla.
Aloin aukaisemään vekkejä keskustaa kohti aina 4 sivua suuntaansa. Aukomisen jälkeen pom pom sai oikean muotonsa.
Lopuksi maalasin vielä väriä paperipalloihin ja ihan kivat niistä tulikin.
Huomenna kiinnitän pom pomit kattolampusta roikkumaan.
Revin ensin 8 sivua sanomalehdestä. Huolittelin revityt reunat leikkaamalla ja laitoin sivut päällekäin.
Vekitin n. 3cm leveitä vekkejä lyhyeltä sivulta ylös asti. Sidoin vekkinipun keskeltä ja pyöristin päät saksilla.
Aloin aukaisemään vekkejä keskustaa kohti aina 4 sivua suuntaansa. Aukomisen jälkeen pom pom sai oikean muotonsa.
Lopuksi maalasin vielä väriä paperipalloihin ja ihan kivat niistä tulikin.
Huomenna kiinnitän pom pomit kattolampusta roikkumaan.
Pyjamasta pienennettyä
Ystävättäreni löysi kaapistaan Ihaa-pyjaman, jota ei ollut koskaan tullut käyttäneeksi. Antoi sen sitten minulle tuunattavaksi. En ole kovinkaan paljon vaatteita ommellut, mutta tämä pyjama oli ihan Fiona-neidin näköinen. Joten rohkaistuin ratkomaan pyjaman palasiksi ja ompelemaan siitä tytölle sopivan setin.
Ratkoin ensin housut palasiksi ja nypin langanpätkät kaikki pois. Saman jutun tein paidalle. Sen jälkeen piirsin kaavat Suuri Käsityö-lehden kaava-arkeista ja leikkasin kankaat.
Muistin yllättävän hyvin miten kaikki ommellaan ja löysin ompelukoneestanikin saumurijälkeä muistuttavan ompeleen. Siinä sitten huristelin parina iltana ja lopputulos on
yllättävän hyvä.
Turhaan olen karsastanut vaateompelua. Tästä lähtien yritän ehtiä ompelemaan aina, kun löydän kivan tuunausprojektin. Tämä yökkärikin oli ilmainen, kun mitään ei tarvinnut ostaa.
Fiona oli niin onnellinen nukkumaan mennessään.
Ratkoin ensin housut palasiksi ja nypin langanpätkät kaikki pois. Saman jutun tein paidalle. Sen jälkeen piirsin kaavat Suuri Käsityö-lehden kaava-arkeista ja leikkasin kankaat.
Muistin yllättävän hyvin miten kaikki ommellaan ja löysin ompelukoneestanikin saumurijälkeä muistuttavan ompeleen. Siinä sitten huristelin parina iltana ja lopputulos on
yllättävän hyvä.
Turhaan olen karsastanut vaateompelua. Tästä lähtien yritän ehtiä ompelemaan aina, kun löydän kivan tuunausprojektin. Tämä yökkärikin oli ilmainen, kun mitään ei tarvinnut ostaa.
Fiona oli niin onnellinen nukkumaan mennessään.
perjantai 24. helmikuuta 2017
Tapetinpaloista lahjapusseiksi
Olen saanut askarteluseuraa ystävättären tyttärestä Siiristä nyt muutamina viikonloppuina. Siiri on 13-vuotias ja yhtä innostunut askartelusta, kuin minäkin. Olemme käyttäneet kaikenlaista kierrätysmateriaalia askarteluissamme, kun ilmaista materiaalia on maailma pullollaan.
Tänään hain remonttiliikkeestä muutamia vanhentuneita tapettimallikirjoja matkaan ja taittelimme raikkaista raitakuoseista ja ihanista kukkakuoseista kauniita lahjapusseja.
Nämä pussit olivat niin helppotekoisia, että ekaluokkalaisenikin onnistui hienosti, kun liittyi seuraamme iloiseen. Mallikuvissa taittelee esikoiseni Vivian 11v.
Alla kuvina lahjapussin teko-ohje:
Tänään hain remonttiliikkeestä muutamia vanhentuneita tapettimallikirjoja matkaan ja taittelimme raikkaista raitakuoseista ja ihanista kukkakuoseista kauniita lahjapusseja.
Nämä pussit olivat niin helppotekoisia, että ekaluokkalaisenikin onnistui hienosti, kun liittyi seuraamme iloiseen. Mallikuvissa taittelee esikoiseni Vivian 11v.
Alla kuvina lahjapussin teko-ohje:
lauantai 11. helmikuuta 2017
Paperimassakokeilu
Käsityökoulun tuulikaapissa on laatikko, mihin tulee välillä materiaalilahjoituksia ja niitä saa ottaa kotiin ihan vapaasti. Pelastin kasasta neljä isoa pahvikartiota, joissa ollut ilmeisesti saumurilankaa. Ajattelen jo pääsiäistä, joten ilmiselvää noita-akka materiaalia nuo kartiot tuumin. Mietin vain mistä saisin massapalloja päiksi ja sitten havahduin, että voisin tehdä sellaiset itse. Surffasin netissä ja löysin hyviä vinkkejä. Sitten keräsin materiaalia viikon verran ja eilen ryhdyin toimeen.
Keräsin kasan vessapaperihylsyjä (ehkä noin 30 rullaa ja muutama munakenno), myös niitä heti hajoavia, talouspaperirullia ja kananmunakennoja. (Työkaverit olivat loistavia lahjoittajia.) Silppusin nuo kaikki noin postimerkin kokoisiksi palasiksi käsin repimällä suoraan isoon sankoon. Kaadoin sekaan paljon vettä. Annoin liota yön yli.
Aamulla keitin vedestä ja perunajauhosta paksun kiisselin. Ehkä n. 3,5dl vettä ja 1,5rkl perunajauhoa ja jätin jäähtymään.
Sangossa likoavan hässäkän vetelin kokonaisuudessaan epämääräiseksi mössöksi sauvasekoittumella. Sen jälkeen siivilöin ja puristelin vedet pois ja laitoin kuivahkon massan takaisin sankoon. Kaadoin sekaan 2-3dl perunajauholiisteriä ja vaivasin käsin massaksi. Vetelin massaa vielä lopuksi sauvasekoittimella, jolloin massasta tuli vähän savimaista ja hienoa. Tämän jälkeen aloitun muotoilun.
Tein viisi noita-akan päätä ja kasan erikokokoisia kananmunia. Tein vähän reilumman kokoiset, sillä kutistuvat kuivuessaan.
Nyt sitten odotellaan viikon verran ja katsotaan pääsenkö maalaamaan valmiita massajuttuja ensi vkonloppua.
Todella halpaa ja jälleen ekologistakin lystiä.
Keräsin kasan vessapaperihylsyjä (ehkä noin 30 rullaa ja muutama munakenno), myös niitä heti hajoavia, talouspaperirullia ja kananmunakennoja. (Työkaverit olivat loistavia lahjoittajia.) Silppusin nuo kaikki noin postimerkin kokoisiksi palasiksi käsin repimällä suoraan isoon sankoon. Kaadoin sekaan paljon vettä. Annoin liota yön yli.
Aamulla keitin vedestä ja perunajauhosta paksun kiisselin. Ehkä n. 3,5dl vettä ja 1,5rkl perunajauhoa ja jätin jäähtymään.
Sangossa likoavan hässäkän vetelin kokonaisuudessaan epämääräiseksi mössöksi sauvasekoittumella. Sen jälkeen siivilöin ja puristelin vedet pois ja laitoin kuivahkon massan takaisin sankoon. Kaadoin sekaan 2-3dl perunajauholiisteriä ja vaivasin käsin massaksi. Vetelin massaa vielä lopuksi sauvasekoittimella, jolloin massasta tuli vähän savimaista ja hienoa. Tämän jälkeen aloitun muotoilun.
Tein viisi noita-akan päätä ja kasan erikokokoisia kananmunia. Tein vähän reilumman kokoiset, sillä kutistuvat kuivuessaan.
Nyt sitten odotellaan viikon verran ja katsotaan pääsenkö maalaamaan valmiita massajuttuja ensi vkonloppua.
Todella halpaa ja jälleen ekologistakin lystiä.
 |
| Kasa silppua. |
 |
| Yön yli lionnut silppu. |
 |
| Sauvasekoittimella "soseutettu" silppu. |
 |
| Siivilöity massa. |
 |
| Perunajauholiisteri. |
 |
| Valmis paperimassa. |
 |
| Valmiit noitien kasvot ja munat ennen kuivatusta. |
sunnuntai 5. helmikuuta 2017
Tiskirättejä virkaten
Sain tosiaan työkavereilta langanloppuja lahjoituksena syksyllä. Mukana oli myös joitain puuvillalankojen kerien loppuja. Mietin, että mitähän niistä voisi tekaista ja muistin kauniit virkatut tiskirätit, mitä olin joissain blogeissa nähnyt. Kaivoin virkkuukoukun pitkästä aikaa esiin ja pistin tuulemaan. Löysin perusohjeen netistä, enkä nyt tarkkaan muista mistä. Se menee kuitenkin jotakuinkin näin (käytin 3,5 virkkuukoukkua ja ihan peruspaksuista puuvillalankaa):
Luo 47 ketjusilmukkaa plus lisäksi 3 ketjusilmukkaa korvaamaan ensimmäisen pylvään.
Virkkaa ensimmäinen kerron pelkkiä pylväitä ja seuraavat kolme kerrosta aina 3 pylvästä, yksi ketjusilmukka (näitä toistaen kerroksen loppuun). Sitten tulee taas kerros pelkkiä pylväitä. Toista tätä settiä seitsemän kertaa, kunnes liina on suurin piirtein neliön mallinen, eli kaikki sivut ovat yhtä pitkiä. Tämän jälkeen virkkaa reunaan nirkot eli kiinteä silmukka, kolme ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka ensimmäiseen ketjusilmukkaan, ja vielä kiinteä silmukka. Eli jokaisen nirkon välissä on yksi yksittäinen kiinteä silmukka. Näitä toistaen saat kauniin nirkkoreunan tehtyä. Lopuksi päättele langat.
En ole vielä testannut käytännössä, mutta kauniita ja ekologisiahan näistä tuli. Ja uskoisin, että imukyky paranee pesussa.
Luo 47 ketjusilmukkaa plus lisäksi 3 ketjusilmukkaa korvaamaan ensimmäisen pylvään.
Virkkaa ensimmäinen kerron pelkkiä pylväitä ja seuraavat kolme kerrosta aina 3 pylvästä, yksi ketjusilmukka (näitä toistaen kerroksen loppuun). Sitten tulee taas kerros pelkkiä pylväitä. Toista tätä settiä seitsemän kertaa, kunnes liina on suurin piirtein neliön mallinen, eli kaikki sivut ovat yhtä pitkiä. Tämän jälkeen virkkaa reunaan nirkot eli kiinteä silmukka, kolme ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka ensimmäiseen ketjusilmukkaan, ja vielä kiinteä silmukka. Eli jokaisen nirkon välissä on yksi yksittäinen kiinteä silmukka. Näitä toistaen saat kauniin nirkkoreunan tehtyä. Lopuksi päättele langat.
En ole vielä testannut käytännössä, mutta kauniita ja ekologisiahan näistä tuli. Ja uskoisin, että imukyky paranee pesussa.
Pikkuleipäpuuhastelua
Sain askarteluseuraa ihanaisesta seiskaluokkalaisesta Siiri tyttösestä ja ajattelin, että ennen askartelua juomme mehut ja kahvit. Ja siihenhän tarvittiin jotain herkkua kaveriksi. Tekaisin nopsaa perus pikkuleipätaikinan, jonka laitoin koiralenkin ajaksi jääkaappiin maustumaan.
Taikina (n. 32 pikkuleipää):
100g pehmeää voita
1dl sokeria
2,5dl vehnäjauhoja
2tl vaniljasokeria
0,5tl leivinjauhetta
Pehmensin ensin kovan voin mikrossa ja hieroin sokerin joukkoon. Lopuksi lisäsin jauhot, joihin oli sekoitettu leivinjauhe ja vaniljasokeri. Vaivasin taikinan tasaiseksi massaksi ja muotoilin palloksi. Pistin pallon pakastepussiin jääkaappiin maustumaan noin reiluksi puoleksi tunniksi. Jaoin maustuneen taikinan ensin neljään osaan. Jokaisesta neljänneksestä taas tein tangon, jonka jaoin kahdeksaan osaan. Näistä taas tein n. 8cm pitkiä ohuehkoja tankoja, jotka laitoin uunipellille hevosenkengän muotoon. Paistoin pikkuleivät 200 asteisessa uunissa vajaat 10 min, kunnes ne olivat kullankeltaisia ja saaneet hiukan väriä pintaansa.
Kun pikkuleivät olivat jäähtyneet, sulatin vajaan levyllisen taloussuklaata vesihauteessa. Siiri dippasi hevosenkenkien päät sulaan suklaaseen ja sen jälkeen käytti dipatun osion joko kookoshiutaleissa, strösselissä tai Marianne-rouheessa. Laitoimme koristellut pikkuleivät leivinpaperin päälle kuivumaan ennen nautiskelua. Ja lopulta pääsivät limulasillisen kyytipojaksi. Olivat muuten niin niin hyviä.
Taikina (n. 32 pikkuleipää):
100g pehmeää voita
1dl sokeria
2,5dl vehnäjauhoja
2tl vaniljasokeria
0,5tl leivinjauhetta
Pehmensin ensin kovan voin mikrossa ja hieroin sokerin joukkoon. Lopuksi lisäsin jauhot, joihin oli sekoitettu leivinjauhe ja vaniljasokeri. Vaivasin taikinan tasaiseksi massaksi ja muotoilin palloksi. Pistin pallon pakastepussiin jääkaappiin maustumaan noin reiluksi puoleksi tunniksi. Jaoin maustuneen taikinan ensin neljään osaan. Jokaisesta neljänneksestä taas tein tangon, jonka jaoin kahdeksaan osaan. Näistä taas tein n. 8cm pitkiä ohuehkoja tankoja, jotka laitoin uunipellille hevosenkengän muotoon. Paistoin pikkuleivät 200 asteisessa uunissa vajaat 10 min, kunnes ne olivat kullankeltaisia ja saaneet hiukan väriä pintaansa.
Kun pikkuleivät olivat jäähtyneet, sulatin vajaan levyllisen taloussuklaata vesihauteessa. Siiri dippasi hevosenkenkien päät sulaan suklaaseen ja sen jälkeen käytti dipatun osion joko kookoshiutaleissa, strösselissä tai Marianne-rouheessa. Laitoimme koristellut pikkuleivät leivinpaperin päälle kuivumaan ennen nautiskelua. Ja lopulta pääsivät limulasillisen kyytipojaksi. Olivat muuten niin niin hyviä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)