Keittiön uusi hylly

Minulla on ollut kohta keittiössä, joka sinällään oli nätti, mutta jotenkin sekava ja huonosti toimiva. Olin mietiskellyt jo jonkin aikaa, että jotain toimivampaa tuohon kohtaan pitäisi keksiä.

Käväisin ajan kuluksi Järvenpään kierrätyskeskuksessa viime viikolla ja hihaan tarttui kympillä kellastunut hylly, joka oli muotokieleltään näköiseni, mitoiltaan oikea ja materiaaliltaan vaneria ja puuta. Löysin kierrätyskeskuksesta vielä vanhat vedin nupit, jotka taisin saada kaupan päälle.

Kotona putsasin hyllyn, hioin epätasaiset kohdat ja vetelin kaksi kerrosta vesiohenteista kalustemaalia. Nupit spraymaalasin mustiksi ja ruuvasin kiinni alalippaan. Yksi nupeista katosi mystisesti Hertta-hauvan jäljille, joten jouduin lopuksi tyytymään neljään nuppiin.

Ruuvasin lopuksi hyllyn kiinni vanhoihin porausreikiin ja täytin sen kaikella kivalla ja kätevällä.

Hyllyn alle raahasin tyttären huoneesta lasikaapin, joka oli jäänyt vähän unholaan. Se kävi mainiosti avohyllyn kaveriksi. Tosin kaappia tuunaan vielä hieman. Taidan maalata vetimet mustiksi ja ommella oviin jonkun sortin verhot, etteivät astiat näy, vaikka nättejä ovatkin. Liika tavara näkyvillä on vaan liikaa.

Tässäkin on hyvä esimerkki, että kun vähän näkee vaivaa, pikkurahalla saa kotiin tosi kaunista.

Sydämiä ruusunkiulukoista

Tänä syksynä omenia ja marjoja on ollut tosi runsaasti tarjolla. Erityisesti olen ihastellut punaisine marjaterttuineen pullistelevia Pihlajia. Moni onkin pujotellut pihlajanmarjoja rautalankaan ainakin blogien ja palstojen perusteella. Pakkohan minunkin sitten oli kokeilla, mutta valitsinkin pienet ruusunkiulukat, kun ne näyttivät niin söpöiltä naapurissa asuvan Raili-mummon pihalla.

Pätkäisin sopivan kokoisen keskipaksun rautalangan pätkiä 6kpl samaan mittaan. Taivutin pätkien toisen pään ylöspäin uun muotoon "stoppariksi" ja aloin pujottelemaan. Nopeasti homma kävi. Sitten taivutin "ketjun" ympyräksi, pyöritin päät kiinni ja pätkäisin sivuleikkureilla ylijäämän pois. Muotoilin komeuden sydämeksi ja kiinnitin juuttinarun ripustuslenksuksi.

Nyt sitten nähtäväksi jää miten hyvin sydämet säilyvät vai ovatko hetken kauniita vain. Hauskaa ja nopeaa syyspuuhaa tämä kuitenkin oli 😊.

Lopussa kuva Punaherukan lehtioksista, joita poimin villiintyneestä pensaasta aamulenkillä. Kauniita nuokin vihreät pikku vaasissa.